Maksu myöhässä - Mitä tapahtuu kun et saa maksettua lainaa

Pankit ja rahoituslaitokset ovat tarkkoja siitä, kenelle ne lainaa myöntävät. Kuluttajansuojalaki itse asiassa edellyttää pankkeja arvioimaan lainan hakijan maksukyvyn huolellisesti, joten lainoja myönnetään harvoin asiakkaille, joilla ei ole maksukykyä. Koska monella lainalla on kuitenkin pitkä takaisinmaksuaika, voi elämäntilanne muuttua ja vastaan tulla tilanteita, jolloin tulot eivät riitä lyhennysten maksamiseen.

1. Mitkä ovat yleisiä syitä maksuvaikeuksiin?

Ensinnäkin on tärkeää erottaa maksukyky maksuhalukkuudesta. Maksukyvyllä tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on rahaa, jonka voi käyttää esimerkiksi lainan takaisin maksamiseen. Maksuhalukkuus puolestaan liittyy siihen, kuinka henkilö omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, mihin rahansa käyttää.

Voidaan esimerkiksi sanoa, että hyvätuloinen henkilö, joka käyttää rahansa vaikkapa nettikasinoihin sen sijaan, että lyhentäisi kulutusluottojaan, on maksuhaluton. Henkilöllä on siis maksukykyä, mutta hän valitsee lainan lyhentämisen sijaan muut kohteet, joihin käyttää rahansa.

Keskitymme tässä artikkelissa pääasiassa tilanteisiin, jolloin henkilöllä ei ole maksukykyä. Tämä voi johtua useista eri tilanteista, ja nämä ovat tyypillisimmät:

• Muutokset perhetilanteessa. Esimerkiksi avio- tai avoero tarkoittaa useimmiten talouden käytettävissä olevien tulojen putoamista, samalla kun kiinteät kustannukset pysyvät ennallaan.
• Muutokset tuloissa. Työpaikan menettäminen ja työttömyys tekevät loven budjettiin ja tällöin pienetkin ylimääräiset kustannukset voivat kaataa oman talouden.
• Suuret yllättävät menot. Joskus talouden alamäki voi alkaa siitä, että eteen tulee yllättävä meno, kuten auton korjaus, jäännösvero tai terveyteen liittyviä kustannuksia.

2. Milloin maksu on myöhässä?

Lasku on maksettava viimeistään laskun lähettäjän ilmoittamana eräpäivänä. Toisin kuin joskus väitetään, Suomessa ei ole lakia joka määrittelisi että eräpäivä saa olla aikaisintaan 14 vuorokautta ennen laskun lähettämistä, mutta 14 päivän maksuaika on käytännössä pääsääntö kun kyseessä on kuluttajalle lähettävästä laskusta.

Tämän jälkeen maksettu lasku on tarkkaan ottaen myöhässä, ja laskun lähettäjällä on oikeus periä siitä viivästyskorkoa.

3. Mitä jos et voi maksaa laskua eräpäivänä?

Mitä aiemmin voit ottaa yhteyttä, sitä parempi. Etenkin pankit ja muut rahoituslaitokset arvostavat sitä, että otat ajoissa yhteyttä sen sijaan, että yksinkertaisesti jätät laskun maksamatta.

Muutama vinkki kun otat pankkiin yhteyttä:

1. Mikäli mahdollista, ota yhteyttä puhelimitse. Vaikka valtaosa rahoituslaitoksista palvelee asiakkaitaan nopeasti, voi olla että eräpäivän lähestyessä asiakaspalvelu saa suuren määrän yhteydenottoja ja tämän vuoksi sähköposteihin vastaaminen voi kestää useamman päivän.
2. Mieti valmiiksi millaista ratkaisua voisit pankille tarjota. Onko sinulla esimerkiksi mahdollisuus maksaa laskua pienempi summa? Entä riittääkö jos eräpäivää siirretään vaikkapa viikolla? Tai onko maksukykysi niin rajoittunut, että lyhennys- tai maksuvapaa olisi parempi vaihtoehto? Huomaa, että mikään ei velvoita pankkia tai rahoituslaitosta hyväksymään ehdotuksesi, mutta pääasiassa asiat saadaan neuvoteltua siten, että löytyy molemmille osapuolille sopiva ratkaisu.

4. Milloin voi lähettää maksumuistutuksen?

Saatavien, kuten pikavippien ja lainojen, perintää on säädelty kuluttajansuojalaissa. Laki määrittelee myös milloin velkoja voi lähettää maksumuistutuksen ja mitä siitä voi laskuttaa.

Maksumuistutuksen saa lähettää aikaisintaan 14 vuorokautta alkuperäisen eräpäivän jälkeen, ja muistutuksesta saa periä 5 euron maksun.

Toisen maksumuistutuksen voi puolestaan lähettää 14 vuorokautta ensimmäisen maksumuistutuksen eräpäivän jälkeen.

Maksumuistutus ei ole oikeudellista perintää, eikä siitä seuraa luottotietojen menettäminen.

5. Mikä on maksuvaatimus?

Jos et ole kahden maksumuistutuksen jälkeen maksanut laskuasi, voi velkoja, kuten rahoituslaitos, siirtää velan perinnän perintätoimistolle. Perintätoimistojen toiminta on tarkkaan laissa säädeltyä.

Maksuvaatimuksesta saa periä kuluja vain, jos viimeisimmän maksumuistutuksen tai -vaatimuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14 vuorokautta. Tämän vuoksi perintätoimistot ja velkojat ovat usein tarkkoja päivämäärien kanssa.

Maksuvaatimuksia on usein kaksi, eikä kuluja saa periäkään useammasta kuin kahdesta maksuvaatimuksesta. Toisin kuin maksumuistutuksen kanssa, ensimmäisestä maksuvaatimuksesta peritään kuluja suhteessa saatavan kokoon seuraavasti:

1. Kun velka on korkeintaan 100 euroa, maksuvaatimuksesta voi periä 14 euroa.
2. Kun velka on 100-1000 euroa, saa kuluja periä 24 euroa.
3. Yli 1000 euron velan maksuvaatimuksesta voi periä 50 euroa.

Toisesta maksuvaatimuksesta puolestaan voi periä korkeintaan puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen kuluista, eli esimerkiksi 300 euron velan kohdalla 12 euroa.

Maksuvaatimus, edes toinen maksuvaatimus, ei vielä aiheuta luottotietojen menettämistä. Poikkeuksena tähän on tilanne, jolloin luottosopimukseen on kirjattu ehto, jonka mukaan velkoja voi rekisteröidä maksuhäiriömerkinnän 60 päivän maksuviivästyksen jälkeen.

Näin voi kuitenkin tehdä vain siinä tapauksessa, että velalliselle on lähetetty vähintään 21 päivää ennen maksuhäiriön kirjaamista maksuvaatimus, jossa on selkeästi mainittu uhka maksuhäiriön kirjaamisesta.

6. Mitä muita seurauksia maksuviivästyksestä on?

Vaikka maksuviivästyksestä ei vielä olisi seurannut maksuhäiriömerkintää, voi se vaikuttaa elämääsi muilla tapaa.

Esimerkiksi jos olet aikeissa hakea lainaa, osamaksusopimusta tai luottokorttia, näkyy vähintään 60 päivää viivästyneet kulutusluottojen ja luottokorttien maksut kulutusluottojen kyselyjärjestelmässä. Tämän seurauksena on mahdollista, että lainahakemuksesi hylätään. Samaa järjestelmää käyttävät myös esimerkiksi autolainoja myöntävät yritykset.

On myös mahdollista, että kulutusluotto tai luottokortti irtisanotaan, ja on epätodennäköistä että kortin tai lainan myöntänyt rahoituslaitos myöntää sinulle uutta korttia tai lainaa pitkään aikaan. Tämä voi vaikuttaa myös asuntolainan hankintaan, etenkin jos velka on ison pankin ryhmittymään kuuluvalta rahoituslaitokselta.

7. Mitä tapahtuu perintäkirjeiden jälkeen?

Jos et ole maksanut laskua maksumuistutuksista ja -vaatimuksista huolimatta, on edessä oikeudellinen perintä. Tämä tarkoittaa, että kustannukset kasvavat melko paljon, ja mahdollisuutesi neuvotella muista maksuratkaisuista ovat huomattavasti rajallisemmat.

Oikeudellinen perintä tarkoittaa käytännössä sitä, että velkoja tai perintätoimisto vie asian oikeuteen. Syy tähän on yksinkertainen: useimmissa tapauksissa saatavan ulosmittaus ei ole mahdollista ilman käräjäoikeuden tuomiota. Vaikka oikeuteen vieminen ja käräjäoikeus kuulostavat pelottavilta, ei edessä ole oikeudenkäynti tai edes oikeussaliin joutumista, vaan käytännössä käräjäoikeudet ratkaisevat jopa satoja velkomushaasteita päivittäin lähestulkoon liukuhihnalta.

Kun perintätoimisto vie asian oikeuteen, lähetetään sinulle tiedoksi haastehakemus velkomusasiassa. Sinun ei ole pakko vastata tähän haastehakemukseen. Jos jätät vastaamatta, antaa käräjäoikeus asiassa yksipuolisen velkomustuomion.

Muut vaihtoehdot ovat:

1. Voit riitauttaa asian, jos olet saatavasta eri mieltä. Tätä ei kuitenkaan kannata tehdä huvin vuoksi, sillä sinulla on hyvä olla asiakirjat, jotka osoittavat sinun näkemyksesi olevan oikein.
2. Voit vielä yrittää neuvotella maksusta velkojan tai perintätoimiston kanssa. Tällöin on tärkeää, että sinulla on selkeä ja uskottava suunnitelma siitä, kuinka saat velan maksettua.

8. Mitä tapahtuu velkomustuomion jälkeen?

Kun käräjäoikeus on antanut asiassa velkomustuomio, voi velkoja periä saatavan ulosoton kautta ja rekisteröidä asiassa maksuhäiriömerkinnän.

Ulosotto on siis velkojan viimeinen keino saada rahansa, ja usein myös tehokas tapa tehdä näin. Ulosotolla on nimittäin laajat valtuudet esimerkiksi myydä velallisen omaisuutta, ulosmitata velkoja suoraan palkasta ja esimerkiksi viedä veronpalautukset.

Ulosoton toteuttamiseksi on kolme eri tapaa:

• Maksusopimus. Tällöin velallinen ottaa itse yhteyttä ulosottoon sopiakseen velan maksamisesta. Tämä voi olla hyvä keino, jos velallinen haluaa välttää kovemmat keinot eli palkan tai muun tulon ulosmittaus tai omaisuuden myynti.
• Tulon ulosmittaus voi tulla kyseeseen, jos velallinen ei reagoi ulosottovaroitukseen millään tapaa. Tällöin esimerkiksi palkkatyössä olevan velallisen työnantajalle lähetetään ilmoitus siitä, että tietty määrä palkasta maksetaan suoraan ulosottoviranomaisille. Tähän ei palkansaaja eli velkoja voi vaikuttaa millään tapaa.
• Omaisuuden ulosmittaus, eli ulosotto voi tarvittaessa myydä velallisen omaisuutta kuten asunnon tai auton. Tähän keinoon tyydytään usein silloin, kun velkoja ei ole tehnyt maksusopimusta eikä hänellä ole tuloja, joita ulosmitata.

Kun velkomusasiassa on rekisteröity maksuhäiriö, on lähestulkoon mahdotonta saada esimerkiksi vuokra-asuntoa, tai uutta lainaa. Maksuhäiriö kestää rekisterissä yleensä 2-3 vuotta, mutta jos saat uusia merkintöjä, ne pidentävät myös ensimmäisen häiriön rekisteröintiaikaa.