Luottotiedot - kokosimme vastauksen 10 yleisimpään kysymykseen

Luottotiedot - kokosimme vastauksen 10 yleisimpään kysymykseen:

1. Mitä tarkoitetaan luottotiedoilla?

Luottotiedoista puhuttaessa viitataan useimmiten virallisiin rekistereihin, joihin on kirjattu tiedot henkilön tai yrityksen maksukykyä ja -käyttäytymistä liittyviä tietoja. Luottotietoihin liittyvistä asioista on säädelty laissa nimeltä Luottotietolaki. Kyseessä on tarkkaan säännelty toimiala, jota Suomessa harjoittavat Suomen Asiakastieto ja Bisnode, joka aiemmin tunnettiin nimellä Soliditet Finland.

Suomen Asiakastieto ja Bisnode ylläpitävät rekisteriä muun muassa yksityishenkilöiden maksukäyttäytymiseen liittyvistä häiriöistä, esimerkiksi viiveistä. Laissa on määritelty tarkasti milloin esimerkiksi pankki saa ilmoittaa viiveen luottotietorekisteriin. Myös luottotietomerkintöjen kesto ja erilaiset luokitukset on tarkkaan määritelty Luottotietolaissa.

Luottotiedoilla tarkoitetaan siis tarkkaan määriteltyjä, useimmiten negatiivisia tapahtumia, jotka on kerätty rekisteriin johon esimerkiksi yrityksillä on pääsy erikseen määritellyissä tilanteissa, kuten lainaa hakiessa, vuokra-asuntoa hakiessa tai avatessa vaikkapa kännykkäliittymää.

Koska luottotietorekisterien ylläpitäminen ja rekisterissä oleviin tietoihin pääsy on määritelty tarkkaan, ei tietoihin pääse käsiksi kuka tahansa. Vain yritys tai henkilö, jolla on asiallinen tarve arvioida henkilöön tai yritykseen liittyvää taloudellista riskiä, voi päästä luottotietoihin käsiksi. Tämän vuoksi jokainen luottotietorekisterissä esimerkiksi sinun tietoihisi kohdistunut kysely rekisteröidään ja kyselyn tekevän on ilmoitettava asiasta sinulle etukäteen. Mikäli sinulla on luottotiedoissa merkintä, on sinulla oikeus tietää kenelle tieto tästä on luovutettu.

2. Mihin luottotietoja tarvitaan?

Luottotietoja, eli henkilön tai yrityksen maksukäyttäytymiseen liittyviä tietoja käytetään lähes poikkeuksetta seuraavissa tilanteissa:

• Kun haet asuntolainaa
• Kun haet pikavippiä, joustoluottoa, kulutusluottoa tai luottokorttia
• Kun haet vuokra-asuntoa
• Kun haluat avata kännykkä- tai laajakaistaliittymän
• Kun olet ostamassa vakuutusta, esim. Kotivakuutusta
• Kun olet vaihtamassa uuteen sähköyhtiöön
• Joissakin tilanteissa työnhaussa, esim. jos kyse on kaupan alan työpaikasta

Yhdistävänä tekijänä näille tilanteille on se, että sopimuksen toinen osapuoli tarvitsee tietoja sinun maksukäyttäytymisestäsi voidakseen arvioida, oletko luotettava. Etenkin pankkien ja pikavippifirmojen kohdalla luottotiedot ovat usein melko ratkaisevassa roolissa sille, saatko lainaa vai et. Jos luottotiedoissa näkyy, että olet jättänyt useita - tai yhdenkin - luottokorttivelan maksamatta, on todennäköistä, että esim. pikavippihakemuksesi hylätään.

3. Mikä on maksuhäiriö?

Keskeinen asia luottotietorekisterissä on erilaiset negatiiviset tilanteet, eli jos henkilö tai yritys on laiminlyönyt maksuvelvoitteitaan. Näitä kutsutaan maksuhäiriömerkinnöiksi. Maksuhäiriöitä on useita eri lajeja, alla ovat ne yleisimmät:

Velkojan ilmoittama maksuhäiriö: Edellytyksinä tämän merkinnän saamiselle on, että laskusi on ollut maksamatta vähintään 60 päivää, ja että sinulle on lähetetty maksukehotus 21 päivää ennen maksuhäiriön ilmoittamisesta rekisteriin. Lisäksi edellytyksenä on, että luottosopimuksessa on ehto, jonka mukaan maksuviive voidaan ilmoittaa rekisteriin, etkä ole ennen sitä sopinut velkojan kanssa maksujärjestelystä. Nämä merkinnät ovat luottotietorekisterissä 2 vuotta siitä päivästä, kun häiriö sinne ilmoitetaan.

Käräjäoikeuden ja ulosoton ilmoittamat maksuhäiriöt: Tämä on hieman edellistä monimutkaisempi. Velkojan on siis ensin haettava maksutuomiota velkaan, eli lähetettävä haastehakemus käräjäoikeuteen, joka useimmiten käsittelee nämä tuomiot melko automaattisesti ja hakija “tuomitaan” haasteen mukaisesti maksamaan velkansa. Tämän jälkeen velka on mahdollista periä ulosotossa. Näissä tapauksissa merkinnän ilmoittaa luottotietorekisteriin joko käräjäoikeus tai ulosotto.

Tämän tyypin maksuhäiriömerkintöjen taustalla on usein kulutusluotot, pikavipit, asuntolainat, limittiluotot tai maksurästit, kuten terveyskeskusmaksut, vakuutusmaksut tai vuokravelat. Nämä maksuhäiriömerkinnät eivät tule kenellekään yllätyksenä, sillä saat yleensä useita maksumuistutuksia, ehkä myös perintäkirjeen, ja haastehakemuksen käräjäoikeudesta ennen kuin asia käsitellään. Käsittely tapahtuu olitpa itse läsnä tai ei. Jos et pysty maksamaan velkaasi, ilmoittaa ulosotto luottotietorekisteriin merkinnän, joka kertoo, että sinulla ei ole tuloja tai muuta varallisuutta, jolla velka voitaisiin kattaa, sinua ei yksinkertaisesti saada kiinni, tai ulosotto on ottanut omansa tuloistasi vähintään 18 kuukautta yhtäjaksoisesti viimeisen kahden vuoden aikana.

Nämä merkinnät säilyvät luottotietorekisterissä kolme vuotta. Jos maksat velat kokonaan pois kahden ensimmäisen vuoden aikana, etkä saman ajanjakson aikana saa uusia merkintöjä, lyhennetään maksuhäiriömerkinnän kestoa yhdellä vuodella (eli 2 vuotta). Mutta jos sinulle tulee uusi merkintä luottotietoihin, piteneekin merkinnän kesto yhdellä vuodella neljään vuoteen.

Olipa maksuhäiriömerkinnän kesto kaksi, kolme tai neljä vuotta, on tilanteeseen mahdollista saada lievennystä maksamalla koko velka. Tämän johdosta voit nimittäin saada maksuhäiriön yhteyteen niin kutsutun ref-merkinnän, joka kertoo luottotietojasi tarkistavalle henkilölle, että velka on maksettu. On kuitenkin tärkeää huomioida, että etenkin pikavippiyhtiöt ja rahoitusyhtiöt tekevät päätöksensä usein automaattisesti, jolloin ref-merkintä ei auta luoton saannissa: näissä tilanteissa vastaus on ehkä hieman mustavalkoisesti joko kyllä tai ei, eikä ‘ehkä‘, kuten ref-merkinnällä on tarkoituksena.

Maksuhäiriömerkinnässä on yleensä myös tarkennus siitä, mihin merkintä liittyy, esimerkiksi tililuottoon tai luottokorttiin, tai osamaksuluottoon.

4. Mistä tiedän jos minulla on maksuhäiriömerkintä?

Harvalle maksuhäiriömerkintä tulee yllätyksenä, sillä sitä edeltää aina vähintään maksumuistutus ja useimmissa tapauksessa useita muistutuksia ja haastehakemus käräjäoikeudesta. Jos kyseessä on ensimmäinen maksuhäiriömerkintä, lähettää luottotietorekisteriä ylläpitävä yritys sinulle kirjeen, jossa kerrotaan merkinnän rekisteröimisestä. Sinulla on myös oikeus tarkistaa omat tietosi maksutta kerran vuodessa esimerkiksi Asiakastiedon verkkopalvelussa.

Jos merkintä on mielestäsi väärä, kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä luottotietorekisteriä ylläpitävään yritykseen asian selvittämiseksi.

5. Miten luottotiedot vaikuttavat elämään?

Arkikielessä maksuhäiriöistä puhutaan luottotietojen menettämisellä. Suomessa on jo melkein 400000 henkilöä, joilla on luottotiedoissa vähintään yksi merkintä, joten moni joutuu selviämään arjesta maksuhäiriömerkinnän kanssa. Maksuhäiriöiden määrä on lisäksi ollut kovassa kasvussa, joten jos sinulla on merkintä, et todellakaan ole asian kanssa yksin.

Ehkä tavallisin tilanne, joissa maksuhäiriömerkinnät tulevat vastaan, on pikavippien tai kulutusluoton hakeminen, osamaksusopimuksen tekeminen, matkapuhelinliittymän ottaminen tai vuokra-asunnon tai vakuutuksen hakeminen. Näissä tilanteissa luottotiedot tarkistetaan rutiininomaisesti.

Luottokorttia tai pikavippiä ei maksuhäiriöisen ole mahdollista saada oikeastaan mistään, mutta esimerkiksi matkapuhelinliittymän, laajakaistan tai vakuutuksen voi saada tiettyä panttia tai etukäteismaksua vastaan. Myös vuokra-asunnon saaminen voi olla vaikeaa, mutta joissakin tilanteissa vuokranantajan voi ehkä saada ympäripuhuttua olemalla avoin, rehellinen ja huolehtimalla siitä, että voi maksaa ehkä tavallista suuremman vuokravakuuden.

6. Mistä saan lainaa, jos minulla on maksuhäiriömerkintä?

Olisi houkuttelevaa vastata tähän kysymykseen yksinkertaisesti “EI”. Mutta asia ei ole aivan niin mustavalkoinen. Vastaus nimittäin riippuu monesta tekijästä.

Mitä suuremmasta lainasta on kyse, sitä useampi asia vaikuttaa lainapäätökseen. Esimerkiksi asuntolainan suhteen luottotietojen menettäminen ei tarkoita, että peli olisi menetetty. Etenkin jos sinulla on hyvät tulot, säästöjä, kumppani, ehkä myös takaaja ja kyseessä on ei ihan tuore maksuhäiriö, saatat hyvinkin saada lainan. Mutta mitä pienempää lainaa haet, sitä todennäköisemmin lainan tarjoaja tarkistaa luottotietosi ja vastaus on joko kyllä - ei merkintöjä - tai ei, eli rekisterissä on merkintä tai useampi.

Näissä tilanteissa prosessi on niin nopea ja yksinkertainen, yleensä parin sekunnin luokkaa, että ei ole merkitystä sillä onko sinulla yksi, kaksi vai sata merkintää, sillä vastaus on “ei”. Päätöksenteko on tällöin useimmiten automaattinen prosessi, jolloin pankin tai rahoituslaitoksen työntekijät eivät käsittele hakemustasi, vaan käsittely tapahtuu salamannopeasti ja päätöksen tueksi haetaan tietoja eri paikoista, kuten luottotietorekisteristä.

Voi myös olla, että saat kulutusluoton omasta pankistasi, vaikka sinulla on maksuhäiriömerkintä, mikäli sinulla on antaa lainalle vakuutta (asunto, mökki tai vaikkapa metsää) tai sinulla on takaaja, jolla on raha-asiat kunnossa.

7. Mitä tapahtuu kun menettää luottotiedot?

Moni ajattelee, että elämä loppuu luottotietojen menettämiseen, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Jos sinulla on vakituinen työ, ei välittömästi tarvetta lainalle, vuokra-asunnolle, kännykkäliittymälle tai vaikkapa laajakaistasopimukselle, voi olla että maksuhäiriö ei vaikuta elämääsi juuri mitenkään. Luottotiedot nimittäin tarkistetaan usein siinä vaiheessa, kun olet aloittamassa asiakassuhdetta yrityksessä, esimerkiksi vakuutusyhtiön kanssa tai hakemassa uutta vuokra-asuntoa.

Joissakin tilanteissa maksuhäiriöistä on siis paljonkin haittaa, jos vaikkapa satut muuttamaan uudelle paikkakunnalle sen jälkeen, kun menetät luottotietosi. Tällöin et välttämättä saa asuntoa, sähkösopimukseen vaaditaan iso takuu ja niin edelleen. Mutta on tilanteita, joissa sitä ei itse asiassa huomaa. Onpa käynyt niinkin, että joku on huokaissut helpotuksesta, kun uuden lainan saaminen on tyssännyt pariksi vuodeksi, ja on avautunut tilaisuus oman talouden kuntoon saamiseksi. Tilanne ei siis välttämättä ole niin synkkä kuin saamme usein lehdistä lukea.

8. Voiko luottotietojen menettämisen estää?

Kyllä voi. Kun laskupino kasvaa ja palkka vain käväisee tilillä, tulee äkkiä ajateltua että elämä on ajelehtinut pois raiteilta. Asiat voi kuitenkin hoitaa kuntoon, mutta tällöin ensimmäinen sääntö on seuraava: Toimi ajoissa! Älä odottele viimeiseen maksuvaatimukseen, luottokortin irtisanomiseen, haastehakemukseen tai kirjeeseen ulosottovirastosta. Maksuvaikeudet eivät ole häpeä, ja mitä aikaisemmin otat yhteyttä velkojaan, sitä helpompi on löytää tilanteeseen ratkaisu.

Monen talous keikahtaa nurilleen esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai avioeron yhteydessä, mutta tällöinkin, vaikka tilanne olisi vaativa, on tärkeää olla aikaisin yhteydessä velkojaan asian selvittämiseksi. Turhan moni ei tiedä niin kutsutusta sosiaalisesta suoritusesteestä, joka tarkoittaa kuluttajan maksukyvyn heikkenemisestä nimenomaan esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi. Näissä tilanteissa velkojalla on lakisääteinen velvollisuus tutkia asia uudestaan ja lieventää esimerkiksi maksun viivästysseuraamuksia. Tärkeintä on kuitenkin ilmoittaa asiasta velkojalle, ennen kuin perintä- tai käräjäoikeuden kulut tulevat alkuperäisen velan pääoman lisäksi.

9. Miksi luottotiedot ovat olemassa?

Esimerkiksi pankit tarvitsevat tietoa sinusta asiakkaana, jotta he voivat tehdä päätöksen esimerkiksi lainan myöntämisestä. Luottotiedot eivät määrittele ihmistä, eivätkä koskaan muodosta koko luottopäätöstä, mutta ne antavat osviittaa siitä, kuinka olet aiemmin hoitanut velvoitteitasi. Kyse on samasta ajattelutavasta kuin esimerkiksi rahan tai polkupyörän lainaaminen kaverillesi: jos kaverisi on aiemmin jättänyt maksamatta velkansa takaisin tai kolhinut polkupyöräsi, et varmaankaan halua lainata kyseiselle henkilölle tulevaisuudessa mitään.

10. Mitä tarkoittaa positiivinen luottorekisteri?

Luottotiedot perustuvat Suomessa toistaiseksi pääasiassa negatiivisiin tapahtumiin, eli sinusta ei ole rekisterissä mitään merkintöjä jollet vaikkapa jätä luottokorttiasi maksamatta pitkäksi aikaa. Viime aikoina on kuitenkin herännyt keskustelu siitä, että tämän päivän luottotietorekisteri ei välttämättä enää palvele tarkoitustaan, ja aiheuttaa paljon harmia henkilöille, jotka ovat vaikean elämäntilanteen vuoksi saaneet maksuhäiriömerkinnän ja tämän jälkeen muut ongelmat ovat kasaantuneet esimerkiksi jos tämä on aiheuttanut vaikeuksia saada vuokra-asunto tai työpaikka.

Suomessa on kuitenkin jo eräänlainen positiivinen luottotietorekisteri, joka on kuitenkin pankeille ja rahoitusyhtiöille vapaaehtoinen. Suomen Asiakastiedon ylläpitämä kyselyjärjestelmä (huom! linkin klikkaaminen avaa pdf-tiedoston) kokoaa yksityiskohtaisesti esimerkiksi asiakkaalla olevien kulutusluottojen määrän, kuukausittaiset lyhennykset, mahdolliset viivästykset maksuissa, viimeisen vuoden aikana myönnettyjen luottojen määrän ja paljon muuta yhteen rekisteriin. Useimmat kulutusluottoja ja pikavippejä myöntävät yritykset käyttävät tätä rekisteriä käsitellessään luottohakemuksia.

Tilanteissa, joissa asiakkaalla on jo paljon kulutusluottoja ja ehkä jopa maksutkin myöhässä, rekisteri auttaa muita luottolaitoksia päätöksenteossa. Näissä tilanteissa asiakkaalle ei välttämättä ole luottotiedoissa merkintöjä, mutta luottoja voi silti olla enemmän kuin asiakkaan maksukyky kantaa.

Moni poliitikko on tukenut ehdotusta positiivisesta luottorekisteristä, joka olisi siis pakollinen kaikille. Rekisteriä voisi käyttää esimerkiksi luottohakemuksen yhteydessä ja tällöin voi olla, että asiakas, jolla on vuoden takainen maksuhäiriö mutta ei enää mitään kulutusluottoja, saakin lainaa. Ja toisaalta asiakkaat, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa, mutta sen sijaan paljon eri luottoja, voivat saada hylkäyksen lainahakemuksen vastaukseksi.

Positiivinen luottotietorekisteri on kuitenkin vielä vasta keskustelun tasolla, eikä sen tulosta Suomeen ole varmaa tietoa.

Lähde:

Yle Uutiset - www.yle.fi
Asiakastieto - www.asiakastieto.fi
Takuusäätiö - www.takuusaatio.fi