Lainsäätäjällä on viime vuosina ollut kädet täynnä töitä erilaisten lainaamiseen liittyvien lakien valmistelun suhteen. Ensin vuonna 2019 voimaan tuli kuluttajansuojalain muutos, joka rajoitti kaikkien lainojen maksimikoron 20 prosenttiin. Samalla lailla rajoitettiin myös rajusti erilaisia lainoihin liittyviä maksuja. Vuonna 2020, kun korona äkkiä muutti talousnäkymiä, säädettiin tilapäinen korkokatto, joka puolitti aiemmin säädetyn korkokaton 10 prosenttiin.

Vaikka Suomessa on jo pitkään keskusteltu pakollisesta positiivisesta luottorekisteristä, sen säätäminen näyttää jäävän velkakaton jalkoihin. Suomeen ollaan nimittäin ottamassa käyttöön velkakatto, joka rajoittaisi yksilön kaikkien velkojen määrän 500 prosenttiin vuosituloista, eli käytännössä velkaa saisi olla viisi kertaa vuositulojen verran. Kokosimme tähän artikkeliin tärkeimmät asiat, jotka sinun on hyvä tietää velkakatosta, olipa sinulla jo entuudestaan lainaa tai olitpa aikeissa ottaa uutta lainaa.

1. Miksi viranomaiset haluavat velkakaton?

Hallitus on jo pitkään määrätietoisesti etsinyt keinoja hillitä suomalaisten velkaantumista. Vuoden 2021 keväällä suomalaisilla on velkaa keskimäärin 130 prosenttia bruttotuloihin nähden, eli käytännössä 1,3 kertaa vuositulojen verran. Muihin Pohjoismaihin verrattuna tämä on kuitenkin hillitty määrä, sillä esimerkiksi norjalaisilla velkaa on keskimäärin 230 prosenttia tuloihin nähden.

Suomen Pankki on todennut, että asuntolainat eivät sinänsä ole suurin riski suomalaisten taloudelle, mutta kulutusluotot ja yhtiölainat sen sijaan edustavat korkeampaa riskiä. Tämä on ymmärrettävää, sillä usein etenkin uusien asuntojen kohdalla suuri osa asunnon hinnasta voi olla yhtiölainaa, jota siis ei tällä hetkellä oteta mukaan esimerkiksi kulutusluottojen kyselyjärjestelmään. Se on ikään kuin positiivinen luottorekisteri, johon liittyminen on rahoitusyhtiöille vapaaehtoista, ja jonne jo kymmenet yritykset raportoivat asiakkaille myönnettyjä luottoja.

Velkakatto olisi siis keino hillitä yksittäisten suomalaisten velkataakkaa siten, että se ei asettaisi maksimimäärää tietyille lainatyypeille, vaan kaikkien lainojen kokonaismäärälle. Tämän tarkoituksena olisi rajoittaa ylivelkaantumisen mahdollisia negatiivisia seurauksia esimerkiksi jos kotitalouden tulot pienenevät, ja suuresta velkataakasta selviäminen ei enää pienemmillä tuloilla onnistu.

2. Mikä on velkakaton määrä?

Suunnitelmien mukaan velkakatto olisi siis kaikkien lainojen yhteismäärä: asuntolaina, autolaina, kulutusluotot, opintolaina ja yhtiölainat. Luku, joka on todennäköinen velkakaton suhteen on 500 prosenttia.

Esimerkki 1:

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos ansaitset 30.000 euroa vuodessa, saa sinulla olla kaikkia lainoja yhteensä 150.000 euroa.

Entä jos sinulla on 12.000 euroa kulutusluottoja ja olet hakemassa asuntolainaa? Tällöin voit todennäköisesti lainata korkeintaan (150.000-12.000=) 138.000 euroa.

Esimerkki 2:

Perheessä on kaksi aikuista, joiden vuositulot ovat 28.000 euroa ja 42.000 euroa. Entuudestaan perheessä on autolaina, joka on 21.000 euroa. Tällöin asuntolainaa hakiessa he voisivat saada korkeintaan 329.000 euroa.

3. Mitä velkakatossa otetaan huomioon?

Toisin kuin kuluttajaluottojen kyselyjärjestelmässä, joka ei siis ole virallinen kokonaiskuva velkaantumisesta vaan rahoitusyhtiöiden omaan käyttöön tarkoitettu työkalu, velkakatto ei olisi tietojärjestelmä vaan se olisi eri tietolähteisiin perustuva kokonaiskuva velkaantumisesta, jota sovellettaisiin uutta lainaa myönnettäessä.

Velkakaton piiriin tulisi seuraavat lainatyypit:

  • Asuntolainat
  • Kulutusluotot Suomesta
  • Kulutusluotot ulkomaisilta pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä
  • Yhtiölainat
  • Muut lainat

Mitä tulee muihin lainoihin, toistaiseksi ei ole tiedossa sisältyykö siihen esimerkiksi luottokorttien käyttö, luottorajat tai avoinna olevat saldot.

Aiemmin yhtiölainat ovat jääneet laskutoimitusten ulkopuolelle, sillä toisin kuin asuntolainat ja kulutusluotot, ne ovat taloyhtiön nimissä ja taloyhtiön osakas on vastannut omasta osuudestaan ilman, että se näkyy esimerkiksi verotuksessa. Mutta jatkossa, velkakaton toteutuessa, myös yhtiölainat tulisi ottaa mukaan velkakattoon.

4. Miten velkakatto vaikuttaa lainan saantiin?

Ehdotus velkakatosta on herättänyt paljon keskustelua ja etenkin sen vaikutus kansalaisten mahdollisuuksiin ostaa asunto on ollut keskusteluissa esillä. Käytännössä velkakatto tarkoittaisi nimittäin sitä, että moni esimerkiksi ensiasunnon ostaja voisi joutua tyytymään ostamaan asunnon edullisemmalta alueelta kuin haluaisi, sillä tulot vaikuttaisivat niin voimakkaasti maksimilainamäärään.

Toinen asia, joka on herättänyt keskustelua on kulutusluottojen ja muiden lainojen vaikutus velkakattoon. Niillä, joilla on jo entuudestaan paljon luottoja - pikavippejä, kulutusluottoja ja muita pieniä lainoja - voivat joutua myös vaikeaan tilanteen asuntoa ostaessaan, koska kaikki lainat käytännössä syövät maksimilainamäärää.

Velkakaton voimaan tultua pankin tai rahoituslaitoksen olisi luottopäätöstä tehdessään tarkistettava eri lähteistä asiakkaan velkojen määrä.

Aiemmin Finbinon blogissa: Haluatko tietää tarkemmin kuinka pankit arvioivat hakemustasi, kun haet kulutusluottoa?

5. Milloin velkakatto astuu voimaan?

Jos velkakatto kuulostaa pelottavalta ja pelkäät sen rajoittavan mahdollisuuksiasi ottaa asuntolaina, voit huokaista helpotuksesta: lakialoite on lähetetty lausuntokierrokselle eri tahoille kuten pankeille ja kuluttajaviranomaisille kesäkuussa 2021. Palautteesta riippuen aloitteen käsittelyä kuitenkin jatketaan, ja velkakatto tulisi voimaan aikaisintaan vuoden 2022 alkupuolella.

Kun velkakatto astuu voimaan, on myös mahdollista että yllä kuvattuihin velkakaton soveltamistapoihin tulee muutoksia. Finbino seuraa lakialoitteen käsittelyä ja päivittää blogia kun aloitteen käsittelyssä mennään eteenpäin ja siitä on saatavilla uutta tietoa.

Kulutusluottoihin ja pikavippeihin liittyy useita muitakin lakeja ja määräyksiä. Kokosimme tärkeimmät tähän aiempaan blogipostaukseen.