Kaiken huomion keskellä onkin ehkä hieman ironista, että on vaikea tietää mitä kukin pikavipillä tarkoittaa. Moni käyttää sitä ilmaisuna, joka viittaa lähestulkoon kaikkeen muuhun lainaamiseen kuin asuntolainoihin, kun taas jotkut tarkoittavat sillä pieniä lainoja, jotka saa tilille yleensä päivässä tai kahdessa. Entä sitten kulutusluottoihin erikoistuneet pankit, jotka pikavipin sijaan puhuvat vain lainasta? Tai kulutusluotot, joiden nimet ovat luovempia, kuten vaikkapa Haavelaina? Jos et usko, niin voit todeta itse, että silläkin nimellä kulutusluottoa - tai siis pikavippiä - Suomessa markkinoidaan, ja vieläpä ison perinteisen pankin suunnalta.

Alla on meidän yhteenvetomme ja määritelmämme eri lainatyypeille. On tärkeää huomata, että kulutusluottoihin liittyvä sanasto ei ole Suomessa vakiintunut, joten emme yrityksistä huolimatta löytäneet virallista lainaamisen sanastoa.

1. Pikavippi

Tätä voi olla vaikea uskoa, mutta edes viranomaiset eivät ole onnistuneet määrittelemään mikä pikavippi on.

Englanninkielisissä maissa pikavippejä kutsutaan usein payday loan - nimellä, mikä onkin hyvä ja kuvaava ilmaisu näille pienille, lyhytaikaisille lainoille. Suomeksi se voisi kääntyä sanalle palkkapäivälaina. Koko pikavippauksen historian juuret Suomessa ovat vuoden 2005 tienoilla markkinoille tulleet tekstarilainat, jotka olivat nimenomaan näitä palkkapäivälainoja. Tekstarilainoja haettiin tekstiviestillä ja rahat saattoivat tulla tilille jopa tunneissa.

Tekstarilainojen suosio oli valtava, mutta viranomaiset puuttuivat peliin vuonna 2013 kun näiden pikavippien myöntämistä ja hinnoittelua säädeltiin lailla. Lainoille säädettiin korkokatto alle 2000 euron lainoille, jonka puitteissa lainan todellinen vuosikorko sai olla korkeintaan 50 % + viitekorko. Tästä johtuu, että monen pikavipin todellinen vuosikorko oli juuri alle 50 % ennen kuin korkokatto kiristyi syyskuussa 2019. Nyt lainan vuosikorko, olipa kyseessä minkä suuruinen kulutusluotto tahansa, saa olla korkeintaan 20 % ja kuluja saa veloittaa enintään 150 euroa vuodessa, tai 0,01 % päivässä. Lue lisää muutoksesta aiemmassa blogipostauksessamme.

Me ehdotamme pikavipeille seuraavaa määritelmää: Pikavippejä ovat lainat, joiden myöntäminen perustuu täysin automatisoituihin prosesseihin ja siihen, että asiakkaalla ei ole maksuhäiriöitä. Pikavipin myöntämisen perusteena ei siis ole maksukyvyn ja -varan selvittäminen esimerkiksi tulo- ja velkatietojen perusteella. Maksukyky ei tällöin vaikuta luottopäätökseen. Pikavippien myöntämiseksi toimijalta ei edellytetä asiakkaan riskiluokitusta. Toisin sanoen, pikavipit vastaavat tämän määritelmän mukaisesti 2000-luvun alun tekstiviestilainoja

Kun luet tai kuulet jonkun puhuvan pikavipeistä, on siis tärkeää tarkistaa mitä sillä juuri siinä yhteydessä tarkoitetaan. Pikavippi on käsite, jota käytetään ehkä turhankin löysästi. Jos vakuudettomat, nopeasti tilille saatavat lainat ovat pikavippejä, lähestulkoon kaikki Suomessa toimivat pankit ovat pikavippibisneksessä.

2. Pikalaina

Samalla tapaa kuin pikavippi, pikalaina on käsite, jolle ei ole virallista määritelmää. Wikipedian artikkelin mukaan pikalaina tarkoittaa samaa kuin pikavippi, ja tästä on vaikea olla eri mieltä. Moni käyttää kuitenkin samaa sanaa myös kulutusluotoista, joita voi saada yhtä nopeasti jopa 60.000 euroa, joten pikalainasta puhuttaessa kannattaa tarkistaa minkälaisesta lainasta oikein onkaan kyse.

3. Joustolaina ja joustoluotto

Joustolaina ja joustoluotto ovat samantyyppisiä ilmaisuja kuin pikalainakin, mutta useimmiten niitä käytetään markkinointitarkoituksessa. Joustoluotolle tai joustolainalle ei siis ole virallista määritelmää. Ne ovat käytännössä usein lainoja, joista asiakkaan on mahdollista tehdä uusia nostoja kun lainan pääomaa on lyhennetty.

4. Kulutusluotto

Kulutusluotto onkin virallisempi käsite, jota myös pankit käyttävät.

  • Finanssivalvonta määrittelee kulutusluoton seuraavalla tavalla: “Kulutusluottoja myöntävät monet palveluntarjoajat, joista Finanssivalvonta valvoo pankkeja ja pankkisidonnaisia rahoitusyhtiöitä.”
  • Wikipedia kertoo, että “Kulutusluotto on luotto, joka on myönnetty tai luvattu kuluttajalle lainana, maksulykkäyksenä tai muuna taloudellisena järjestelynä kuluttamista varten.”
  • Myös kaikkea kuluttamiseen liittyvää lainaamista koskeva laki, Kuluttajansuojalain 7. luku: Kulutusluotot, käyttää ainoastaan nimeä kulutusluotto.
  • Kulutusluotot ovat termi, jota myös Suomen Pankki käyttää, ja alue jonka kehitystä he seuraavat.

Virallisesti kaikki pikavipit, pikalainat, joustolainat ja niin edelleen ovat siis kulutusluottoja. Jostakin syystä kulutusluotto on kuitenkin sana, jota harva käyttää. Tämän vuoksi markkinoilla on erilaisia juostoluottoja, remonttiluottoja, remonttilainoja, matkaluottoja, käyttölainoja ja niin edelleen.

On hyvä muistaa, että olipa lainasi käyttötarkoitus ison omakotitalon kattoremontti tai seuraavaan palkkapäivään asti selviäminen, kyse on aina kulutusluotosta. Moni on remontoinut talonsa tai asuntonsa lainalla, jota vastaan asunto tai talo on annettu pantiksi: tällöin kyseessä on vakuudellinen kulutusluotto. Mutta kulutusluotto se on sekin. Samoin autolaina, joka on otettu pankista ja annettu pantiksi asunto tai talo. Kulutusluotto on siis todella kattava käsite, jonka alle mahtuu niin pienet parin kymmenen euron pikavipit sekä uutta autoa varten otettu laina.