Moni on tätä ihmetellyt, joten avaamme tässä blogipostauksessa rahoituslaitosten tapoja käsitellä ja arvioida pikalainahakemuksia. Riippuen pankista, voi käytössä olla useimmat tai vain pari alla olevista tekniikoista.

1. Tietokone sanoo ‘ei’

Ensimmäinen asia, joka tapahtuu hakemuksen lähetettyäsi on että automaattinen järjestelmä selvittää täytätkö ehdottomat vaatimukset. Tämä tapahtuu useimmiten parissa sekunnissa.

Pari esimerkkiä:

Olet 21-vuotias ja pankki on päättänyt ettei se myönnä lainaa alle 25-vuotiaille. Hakemuksesi hylätään hakemuksesi todennäköisesti saman tien. Tämä hylkäys tapahtuu pankin omiin it-systeemeihinsä asettamista säännöistä.

Olet työtön ja luotonmyöntäjä on päättänyt ettei se halua lainata asiakkaille, jotka ovat hakemuksessa ilmoittaneet olevansa työttömänä. Tällöin hakemuksesi todennäköisesti hylätään, vaikka käytössäsi olisi ansiosidonnainen päiväraha, joka voi vastata normaalia palkkaa.

Kulutusluottojen suhteen voidaan pitää sääntönä, että pankit hylkäävät hakemuksesi jos sinulla on maksuhäiriö(itä). Koska useimmat pikaluottoja koskevat luottopäätökset tehdään automaattisesti, on kysely luottotietorekisteristäkin melko mustavalkoinen: ei maksuhäiriöitä on vihreä valo, yksikin luottotietomerkintä on punainen valo.

On hyvä muistaa, että vaikka hakemuksessa kysyttäisiin onko sinulla maksuhäiriöitä vai ei, tarkistetaan ne melko varmasti automaattisesti hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Jos sinulla siis on jo luottotiedoissa merkintä, et kasvata mahdollisuuksiasi saada lainaa ilmoittamalla hakemuksessa, että sinulla ei ole maksuhäiriöitä. Kokosimme 10 yleisintä kysymystä maksuhäiriöistä tähän blogipostaukseen.

2. Pisteytys eli credit scoring

Toinen asia, joka tapahtuu silmänräpäyksessä, on riskin kartoittaminen hakemuksessasi antamien tietojen ja mahdollisesti ulkoisista lähteistä haettujen tietojen perusteella. Ennen kuin lähetät hakemuksen, joudut antamaan suostumuksen tietojen hakemiseksi - kyseessä on siis yleensä pieni teksti, jonka yhteydessä sinun on valittava myönteinen vastaus. Tietojasi verrataan suuriin tietokantoihin sen perusteella, mikä todennäköisyys on että vastaavanlainen henkilö ei selviä maksuvelvoitteistaan.

Tähän vaikuttaa mm. työsuhteen muoto (määräaikainen vs. vakituinen), asumismuoto (vuokra vs. omistus), tulot ja velat, perhesuhde (yksin elävä vs. perheellinen) ja niin edelleen. Useimmissa tapauksissa tämä tietojen vertaamisen tulos esitetään numerona, jota kutsutaan nimellä credit scoring. Pankeilla on useimmiten erilaiset kokemukset ja näkemykset erilaisiin taustatietoihin liittyvistä riskeistä, joten on tavallista, että pankki A voi hylätä hakemuksesi ja pian pankki B myöntää hakemasi lainan.

3. Luokittelun aika

Seuraava vaihe on kiinnostava, koska se on oleellinen osa useimpien pankkien luottopäätösten teossa, mutta samaan aikaan tarkkaan varjeltu liikesalaisuus. Pankit nimittäin päättävät itse millaisille asiakkaille he antavat lainaa luokittelemalla asiakkaat eri riskiryhmiin alkaen parhaasta AAA-luokituksesta.

Esimerkiksi pankki, joka haluaa vain ne kaikkein parhaimmat asiakkaat, voi päättää antaa lainaa vain A- ja B-luokan asiakkaille. Tällöin asiakaskunta ei tosin ole kovin suuri, mutta toisaalta tämä voi olla keskeinen linjaus pankin liiketoiminnassa.

Tämän lisäksi on pankkeja, jotka antavat lainaa myös asiakkaille, joihin tilastojen valossa voi liittyä suurempi riski (esim. riskiluokat A-E). Tällöin on tavallista, että pankki hinnoittelee lainansa riskiperusteisesti: lyhyesti sanottuna matalan riskin asiakas saa hyvän koron kun taas korkeamman riskin asiakas maksaa lainastaan enemmän.

Riskiluokittelu on tärkeää kahdesta syystä: se vaikuttaa luottopäätökseen (hyväksytty / hylätty) ja hinnoitteluun. Riskien hallinta on pankkien ydinosaamista ja pankit voivat erota tässä toisistaan hyvin paljon. Siksi yksi pankki saattaa hylätä lainahakemuksesi kun taas toinen hyväksyä sen.

Suomen Asiakastieto myy kuluttajien luottoluokittelua palveluna ja myös kuluttajat voivat tarkistaa oman luokittelunsa (Huomaa: palvelu on maksullinen).

4. Maksukyvyn selvittäminen

Pankit myös selvittävät tulojesi ja velkojesi perusteella selviätkö hakemasi lainan kustannuksista. Jos haet lainaa pankista tai rahoituslaitoksesta, joka on mukana Suomen Asiakastiedon ylläpitämästä kulutusluottojen kyselyjärjestelmästä, saa yhtiö tiedon luotoistasi suoraan järjestelmästä. Tätä järjestelmää kutsutaan myös positiiviseksi luottorekisteriksi. (.pdf)

Monet rahoituslaitokset käyttävät hakemuksessa antamiasi tietoja tai veroilmoituksen tietoja selvittääkseen tulosi ja menosi ja maksuvarasi, eli minkä verran sinulle jää tuloista käteen kaikkien pakollisten kustannusten jälkeen. Toiset puolestaan arvioivat kulut erilaisten esimerkkibudjettien avulla.

Maksuvaran selvittämisella on selkeä tavoite: Kaikki rahaa lainaavat tahot haluavat, että sinulla on varaa maksaa lainasi takaisin kuluineen, joten vaikka sinulla olisi hyvät tulot, mutta paljon muita velkoja, voi olla että hakemuksesi hylätään. Samoin voi käydä asiakkaalle, jolla ei ole velkaa, mutta tulot ovat pienet.

5. Kun tietotekniikka ei enää riitä

Riippuen rahoitusyhtiöstä, joko kaikki tai osa yllä mainituista vaiheista voi olla täysin automaattisia, jolloin valtava määrä tietoa siirtyy hetkessä. Joissakin tilanteissa voi kuitenkin käydä niin, että hakemuksesi on niin kutsutusti hiuskarvan varassa, ja tällöin sen käsittelyn hoitaa ihminen. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että hakemuksessasi antamasi tiedot eivät täsmää rekistereistä haettujen tietojen kanssa, tai sitten sinulta tarvitaan lisätietoja.

Jotkin pankit myös vaativat, että lähetät liitteitä, kuten palkkalaskelman tai veroilmoituksen erittelyosan. Tämä tulee tosin todennäköisesti vähentymään kun tietoja voidaan hakea sähköisesti eri lähteistä.