Korona ja talous: Kaikki tärkeimmät uutiset koottuna

Päivitämme tätä artikkelia säännöllisesti viimeisin päivitys on tehty 21.5.2020.

Korkokaton kiristäminen vastatuulessa

• Kulutusluottojen, pikavippien ja luottokorttien uudeksi korkokatoksi kaavailtu 10 % katto on joutunut vastatuuleen usean osapuolen aloitteesta.
• Asiakastieto, Suomen suurin luottotietorekisteriä ylläpitävä yritys, on ottanut kantaa korkokaton kiristämistä vastaan Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Asiakastieto ehdottaa, että korkokatto astuisi voimaan aikaisintaan 1.9.2020, jotta kulutusluottoja korvaavia rahoitusmuotoja ehdittäisiin tuoda kuluttajien saataville tilanteessa, jossa moni joutuu esimerkiksi odottamaan työttömyyspäivärahoja pitkään.
• Ferratum puolestaan varoittaa, että kireämpi korkokatto voi rajoittaa kulutusluottojen ja pikavippien saatavuutta voimakkaasti juuri silloin, kun monella kuluttajalla olisi ylimääräiselle joustolle eniten tarvetta.
• Myöskään Aalto-Yliopiston tutkijaryhmä ei tue esitystä korkokaton kiristämisestä ja kirjoittaa, että kiristys ei tuo helpotusta kuluttajalle.

Lakiesitys maksuhäiriöiden poistumisesta

• Yli 100 kansanedustajaa tukee lakialoitetta, jonka tavoitteena on muuttaa maksuhäiriöiden rekisteristä poistuminen siten, että häiriö poistuu rekisteristä heti kun velka on maksettu. Nykyisin merkintä säilyy luottotiedoissa vähintään kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on maksettu pois.
• Lakialoitteen tavoitteena on vaimentaa koronakriisistä aiheutuvaa iskua monelle suomalaiselle, joka ei esimerkiksi tulojen menettämisen vuoksi saa laskujaan maksettua.
• Nyt tehty lakialoite ei kuitenkaan ole ensimmäinen laatuaan, vaan saman tyyppinen aloite tehtiin jo kaksi vuotta sitten, ja silloinkin sillä oli laaja kannatus. Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt eduskunnassa.

Hallitus esittää tilapäistä korkokattoa

• Suomen hallitus on 23.4.2020 antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan kulutusluottojen korkokattoa lasketaan tilapäisesti 10 prosenttiin.
• Hallitus esittää myös kulutusluottojen ja pikavippien suoramarkkinoinnin kieltoa, sekä lainojen välityspalvelujen suoramarkkinoinnin kieltoa. Molemmat kiellot olisivat luonteeltaan tilapäisiä.
• Lain kaavaillaan tulevan voimaan uusien luottosopimusten osalta 1.5.2020 ja jo olemassa olevien luottosopimusten osalta 1.7.2020. Tilapäinen laki olisi suunnitelmien mukaan voimassa 31.12.2020 asti.

Työttömyyskassojen käsittelyajat pidentyneet

• Työttömyysturvaan tehtiin 11.5. alkaen muutoksia, joiden tavoitteena on nopeuttaa työttömyysturvahakemusten käsittelyä ja etuuksien maksamista, kertoo Kela verkkosivuillaan.
• Yrittäjien kohdalla käsittelyn nopeuttaminen tarkoittaa sitä, että tukea voidaan maksaa suhteessa yrittäjän itse ilmoittamiin tuloihin, kun aiemmin yrittäjän työttömyysturva on perustunut edellisen vuoden verotietoihin.
• Moni työttömyyskassa on ilmoittanut tavallista pidemmistä käsittelyajoista, jotka johtuvat hakemusten suuresta määrästä.
• Suomen suurin työttömyyskassa, Yleinen Työttömyyskassa, ilmoittaa että ensimmäisten hakemusten käsittelyaika on 33 päivää.
• Toiseksi suurin työttömyyskassa, Korkeasti koulutettujen kassa (Koko) puolestaan kertoo että käsittelyaika voi olla jopa yli kuukauden. Koko kertoo ilmoittaa myös, että työttömyyskassaan tulleiden hakemusten määrä on 13-kertainen vuoden takaiseen verrattuna.
• Palvelualojen työttömyyskassa on kolmanneksi suurin työttömyyskassa ja heillä käsittelyajat ovat noin 30 päivää.
• Työttömyyskassan jäsenyydestä riippumatta kaikkein tärkeintä on, että ilmoittaudut välittömästi työttömäksi työnhakijaksi, kun olet jäämässä kokonaan työttömäksi tai lomautuksen alaiseksi. Ilmoittautuminen tehdään aina TE-toimistoon. Kun olet ilmoittanut työnhakijaksi, voit aloittaa päivärahan hakuprosessin työttömyyskassasta.

Työttömyysturvaan tilapäisiä muutoksia

• Yksi tärkeimmistä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen ehdoista on työssäoloaika, joka tarkoittaa että sinun on oltava palkkatyössä tietyn aikaa ennen kuin olet oikeutetty tukeen työttömyyden ajalta. Työssäoloaika on normaalisti ollut 26 viikkoa eli noin 6 kuukautta, mutta sen rajaa muutettiin tilapäisesti 13 viikkoon eli noin 3 kuukauteen. Jos et ole työttömyyskassan jäsen tai sinulla ei ole työhistoriaa, voit silti saada työttömäksi jäätyäsi työttömyyskorvausta, mutta tällöin tuen maksaa Kela. Kelan maksama työttömyyspäiväraha on noin 720 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi maksetaan erilaisia korotuksia esimerkiksi jos sinulla on huollettavia.
• Omavastuupäivät on tilapäisesti poistettu. Omavastuuaika on työttömyysjakson alussa olevat päivät, joiden ajalta ei makseta työttömyyskorvausta. Aiemmin omavastuuaika oli 5 päivää, joilta ei siis maksettu työttömyysetuutta. Tämä muutos voi koskea sinua silloin, jos ensimmäinen omavastuupäivä on sattunut aikajaksolle, joka alkaa 16. maaliskuuta.
• Jos olet saanut työttyömyyskorvausta ennen koronakriisiä, ei työttömyyspäivärahan enimmäisaika tule täyteen työttömyysturvan tilapäisen muutosjakson aikana.
• Myös yrittäjät voivat tilapäisesti tietyin ehdoin olla työttömyysmarkkinatuen piirissä.

• Monet Suomen pankit vastasivat nopeasti koronakriisiin myöntämällä asuntolaina-asiakkaille lyhennysvapaata. Lyhennysvapaa tarkoittaa sitä, että lainasta ei tarvitse maksaa lyhennystä, mutta useimmat pankit kuitenkin vaativat, että asiakas maksaa lyhennysvapaan ajalta korkoa. Suomalaisten asuntolainojen korot ovat kuitenkin viime vuosina olleet historiallisen matalat, joten lyhennyksistä vapauttaminen antaa useille paljon kaivattua joustoa talouteen.
• Huhtikuun alussa Finanssiala kertoikin, että pankit olivat jo saaneet 63.000 hakemusta lyhennysvapaista.

  Kokosimme taulukkoon suurimpien pankkien myöntämien lyhennysvapaiden pituudet ja lyhennysvapaan aloittamisesta mahdollisesti peruttavat maksut.

Työpaikkoja syntyy koronakriisin keskelläkin

• Ensin huonot uutiset: Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että matkailualalla vaikeudet ovat rajuja, ja teollisuudessa ollaan myös matkalla kohti kovempia aikoja.
• Kriisistä huolimatta matkailuala ei ole täysin kiinni, mutta alan näkymiä ei auta se, että ne vähäiset matkustajat kuluttavat nyt huomattavasti vähemmän rahaa kuin aiemmin, jopa 70 %.
• Business Finlandin myöntämiä avustuksia on hakenut jo lähes 25.000 yritystä, ja hakemuksista 73 % on hyväksytty. Keskimääräinen myönnetty avustussumma on vähän alle 10.000 euroa.
• Ja hyvät uutiset: vaikka kokonaisuudessaan avoimien työpaikkojen määrä on laskussa, on joissakin tietyissä ammattiryhmissä avointen paikkojen määrä kasvanut. Maatalouden sesonkityöntekijöiden riittävyydestä on ollut jo jonkin aikaa niin suuri huoli, että työpaikkailmoituksia varten perustettiin oma verkkosivusto, Maatilalle.
• Erilaisten jakelu- ja lähettipalvelujen suosio on kasvanut koronakriisin aikana voimakkaasti, ja tämä näkyy avoimissa työpaikoissa.
• Myös lähihoitajia ja ehkä hieman yllättäen rakennusalan osaajia etsitään jonkin verran.

Huima harppaus työttömyydessä

• Koronaviruksen tarttumista ennaltaehkäisevien toimien seurauksena moni toimiala joutui laittamaan tilapäisesti lapun luukulle, ja tämä näkyi virallisissa tilastoissa jo maaliskuun lopussa, jolloin työttömänä oli jo 309.100 työnhakijaa. Tilasto perustuu Työ- ja elinkeinotoimistojen ilmoittamiin tietoihin.
• Kaikista työttömistä 74.000 oli kokoaikaisesti lomautettu, eli on mahdollista, että heistä ainakin osa palaa töihin kun esimerkiksi palvelualaan kohdistetuja rajoitustoimia puretaan.
• Kuukaudessa työttömien määrä nousi siis yli 60.000 henkilöllä.
• Vaikka rajoitustoimet ovatkin olleet melko rajuja, ilmoitettiin TE-toimistoihin maaliskuun aikana yli 63.000 uutta avointa työpaikkaa.
• Kaikkiaan Suomen työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 7,3 % eli vain 0,3 % korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Tapahtumat ja palvelut - näin toimit koronan aikana

• Kilpailu- ja kuluttajavirasto on päivittänyt ohjeita erilaisten tilanteiden varalta, kuten jos olet ostanut liput tapahtumaan joka on koronan vuoksi peruttu. Pääsääntö tällaisissa tilanteissa on rahojen palauttaminen, vaikka usein tapahtumien järjestäjät tarjoavatkin lippuja uusiin tapahtumiin tai vaikkapa lahjakortteja. Joissakin tapauksissa kuluttajat ovat valinneet itse tukea tapahtumaa olemalla hakematta rahojaan takaisin, mutta kuluttajalainsäädäntö siis määrittelee, että sinulla on oikeus vaatia rahat takaisin.
• Koronavirus on valitettavasti saanut liikkeelle myös erilaisia huijareita, ja huijauksen uhriksi joutuminen voi viedä tukalassa tilanteessa olevan henkilön nopeasti entistä vaikeampaan tilanteeseen. Kuluttajaliitto varoittaa, että huijarit esiintyvät esimerkiksi tutkijoina, jotka kartoittavat koronatartuntojen määrää.
• Liikkeellä on myös paljon huijauksia, joissa kuluttajille markkinoidaan tuotteita, joiden kerrotaan joko ehkäisevän virustartuntaa tai parantavan jo koronavirustartunnan saaneen. On tärkeää muistaa, että koronavirukseen ei ole olemassa ensimmäistäkään tieteellisesti todistettua lääkettä, joten jos sinulle yritetään myydä vaikkapa luontaistuotteita, joiden luvataan auttavan virusta vastaan, on kyseessä todennäköisesti jonkin sortin huijaus.

Lennot ja lomamatkat

• Koronakriisi on käytännössä sulkenut kaikkien Euroopan maiden rajat, eikä Suomesta saa toistaiseksi matkustaa edes suomalaisten suosituimpaan ulkomaankohteeseen Tallinnaan. Ainoastaan välttämättömät työmatkat Helsingin ja Tallinnan välillä ovat sallittu 15. toukokuuta lähtien.
• Rajojen avaamisesta huolimatta rajojen ylittämisestä seuraa 14 vuorokauden karanteeni.
• Jos olet tehnyt kuten tuhannet muutkin suomalaiset ja varannut kesän 2020 lomamatkan jo hyvissä ajoin talvella ennen koronakriisiä, voi Kuluttajaviraston varoitus olla harmillista luettavaa. Normaalioloissa matkustajilla on oikeus monenlaisiin korvauksiin, mutta koska tilanne on virallisesti pandemia, voi tällä olla kuluttajien oikeuksia heikentävä vaikutus. Kuluttaja- ja kilpailuviraston johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen kertoo seuraavasti: “Koronaviruspandemian takia ei lentomatkustajalla lähtökohtaisesti ole oikeutta vakiokorvaukseen tai muuhun vahingonkorvaukseen.”
• Kuluttajavirasto kertoo, että jos lentoyhtiö on oma-aloitteisesti perunut lennot, saa asiakas pääasiassa rahansa automaattisesti takaisin. Virasto kuitenkin muistuttaa, että vaikka lentoyhtiö ensisijaisesti tarjoaisikin bonuspisteitä tai lahjakorttia hyvityksenä perutuista lennoista, ei tätä tarjousta ole pakko hyväksyä. Kuluttajalla on nimittäin oikeus saada hyvitys rahana.