Koronaviruksen vaikutukset ovat jättäneet kymmenet tuhannet suomalaiset ilman työpaikkaa, tilapäisesti ilman tuloja ja yrittäjät etsimään uusia tulon lähteitä. Viranomaiset olivat nopeasti liikkeellä ja muun muassa tekivät muutoksia työttömyysturvaan. Tämän lisäksi jo useita vuosia puhuttanut velkaantuminen oli aiheita, joka nousi nopeasti esille. Eduskunta valmistelikin varsin nopeassa tahdissa esityksen, jonka tavoitteena olisi tilapäisesti rajoittaa kulutusluotoista perittävien korkojen enimmäismäärää sekä kyseisten tuotteiden markkinointia.
Voimaan vastustuksesta huolimatta
Ennen kuin käsittelemme lakimuutoksen mukanaan tuomia muutoksia, on hyvä ymmärtää sen taustoja.
Kulutusluottoihin liittyvään lainsäädäntöön tehtiin jo merkittävä muutos vuoden 2019 syksyllä, kun käyttöön otettiin kaikki kulutusluotot kattava 20 % korkokatto. Lisäksi laki rajoitti kulutusluotoista perittävien muiden kulujen määrää korkeintaan 150 euroon. Lain noudattamisesta tehtiin kulutusluottoja myöntäville yrityksille houkuttelevaa siten, että kuluttajat vapautettiin korkojen ja kulujen maksusta kokonaan, jos velkoja peri siitä korkoja ja kuluja enemmän kuin laki sallii.
Syyskuun alussa 2019 voimaan astunut laki ei kuitenkaan koskenut ennen tätä päivää myönnettyjä lainoja.
Nyt huhtikuussa 2020 liikkelle lähtenyt esitys aiheutti julkisen palauteryöpyn välittömästi. Kaikkiaan virallisia kannanottoja eli asiantuntijalausintoja tuli 38 kappaletta, jotka kaikki ovat luettavissa Eduskunnan verkkosivuilla. Lausuntoja tuli puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi Suomen suurin luottotietotoimintaa harjoittava yritys Suomen Asiakastieto varoitteli kannanotossaan, että jopa 95 % suomalaista jäisi luotonannon ulkopuolelle kun korkokatto lasketaan 10 prosenttiin. Tämä johtuu siitä, että heidän asiantuntijansa arvion mukaan luotonmyönnön kriteerit kiristyvät äärimmilleen lakimuutoksen seurauksena.
Myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun asiantuntijaryhmä varoitti korkokaton laskemisen seurauksista. Ryhmä antaa lausunnossaan esimerkkejä siitä, kuinka aiemmat kulutusluottoihin liittyvät kiristykset ovat aiheuttaneet epätoivottuja seurauksia, kuten lainasummien kasvu. Nyt ryhmä varoittelee lainahanojen tyrehtymisestä tilanteessa, jossa moni kuluttaja nimenomaan tarvitsisi talouteensa joustoa.
Velkaantumisongelmien neuvontaan erikoistuneen Takuusäätiön kannanotossa puolestaan todetaan, että pahimmassa tapauksessa täysi stoppi lainan saamiseen voi viedä jo aiemmin velkaantuneen kuluttajan ojasta allikkoon, koska nykyisiä velkoja ei voi enää maksaa uusilla veloilla. Tämä voi johtaa velkakierteen äkkinäiseen kiihtymiseen ja maksuhäiriöiden nopeaan kasvuun.
Kesäkuun 16. päivänä Eduskunta kuitenkin hyväksyi esityksen, ja sen on tarkoitus tulla voimaan jo 1. heinäkuuta 2020.
Esityksen 5 pääkohtaa
Lakimuutos keskittyy pääasiassa korkojen rajoittamiseen sekä kulutusluottojen suoramarkkinoinnin kieltämiseen, ja sen pääkohdat ovat:
- Määräaikainen lakimuutos koskee sekä uusia että nykyisin voimassa olevia kulutusluottoja. Se määrää että kulutusluotosta saa periä korkoa enintään 10 % huolimatta siitä, mitä kulutusluottosopimuksessa on korosta sovittu.
- Uusien luottosopimusten osalta muutokset astuvat voimaan suunnitelmien mukaan 1. heinäkuuta ja jo voimassa olevien sopimusten osalta 2 kuukautta myöhemmin eli 1. syyskuuta.
- Muutos ei koske niin kutsuttuja hyödykesidonnaisia luottoja, eli esimerkiksi kodinkoneiden ostamista luottosopimuksella, autoluottoja ja luottokortteja. Lakimuutoksen piirissä on siis ainoastaan puhtaat rahaluotot.
- Tilapäisen 10 % korkokaton aikana ei saa korottaa muita luotosta perittyjä kustannuksia. Korkokattoa ei siis saa kiertää uusien maksujen tai korotettujen kulujen muodossa.
- Suoramarkkinointikielto, joka koskee siis muun muassa puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse tapahtuvaa markkinointia, koskisi lainoja tarjoavia yrityksiä sekä lainoja välittäviä yrityksiä eli niin kutsuttuja lainojen kilpailutuspalveluita.
Tätä 10 % korkokatto tarkoittaa sinulle
Käytännössä kulutusluottojen korkokaton määräaikainen alentaminen 10 prosenttiin tarkoittaa sitä, että lain voimaantulon jälkeen otetuissa lainasopimuksissa korko saa olla enintään 10 % ja jo voimassa olevien, jatkuvien luottosopimusten kohdalla sen pitäisi ainakin teoriassa tarkoittaa sitä, että voit nostaa luottoa edullisemmalla hinnalla määräaikaisen lain aikana.
Suomeksi sanottuna entistä tiukempi korkokatto tarkoittaa siis sitä, että rahan lainaaminen on entistä edullisempaa.
On kuitenkin mahdollista, ja tämä on huomioitu jo lakiesityksen käsittelyssä, että luottoa myöntävät yritykset irtisanovat jo olemassa olevia luottoja, tai estävät tilapäisesti uusien nostojen tekemisen. Rahoitusyhtiöillä on oikeus toimia näin. Jos luottosopimus irtisanotaan, ei se kuitenkaan tarkoita että velka olisi maksettava heti kokonaan takaisin, vaan se on pystyttävä maksamaan alkuperäisen luottosopimuksen mukaisesti, eli jos maksuaikaa oli jäljellä 3 vuotta, lainaa voi maksaa normaalisti takaisin 3 vuoden ajan.
Kuten moni asiantuntija totesi lausunnossaan, tarkoittaa lakialoite todennäköisesti sitä, että moni normaalisti maksukykyinen ja luottokelpoinen suomalainen jää luotonannon ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että pankit eivät uuden korkokaton aikana todennäköisesti halua myöntää lainoja asiakkaille, jotka olisivat normaalisti saaneet lainatarjouksen eli henkilökohtaisen koron joka on enemmän kuin 10 %. Valtaosa Suomen ulkopuolelta tulevista rahoituslaitoksista nimittäin soveltaa lainoihin niin kutsuttua henkilökohtaista hinnoittelua, eli asiakkaan maksu- ja luottokelpoisuus vaikuttaa lainan hintaan. Mitä maksukykyisempi asiakas, sitä paremman koron asiakas yleensä saa.
Jos haluat tietää tarkemmin kuinka pankit käsittelevät luottohakemuksia, kannattaa lukea tämä kattava tietopaketti, jonka keräsimme blogiimme.
